Rintauinti

Rintauinti on u140716-F-ES880-905intitekniikoista vanhin ja samalla hitaimpia, johtuen sen rajatusta liikeradasta. Se sopii kuitenkin mainiosti kuntouintiin. Liike rintauinnissa on aina symmetrinen ja se alkaa jalkojen ja käsien ollessa suorana, jotka avataan yhtä aikaa sivuille, kunnes ne muodostavat välilleen noin 90 asteen kulman. Kädet tuodaan tämän jälkeen voimakkaasti takaisin yhteen, jonka aikana sekä jalkoja, että nilkkoja koukistetaan säärten tullessa pakaroita kohti. Uintiliike muistuttaakin läheisesti sammakon uintia, sillä erotuksella, että polvet osoittavat joko viistosti tai suoraan pohjaa kohti. Kädet palautetaan vedon lopussa takaisin alkuasentoon uimarin valinnan mukaan veden alla tai sen päällä, samalla kun jalat suoristetaan.

Rintauinti kilpailutasolla

Koska rintauinti on ammattilaistasolla jopa viisi sekuntia hitaampi samalla matkalla ja liikettä on helppo tehostaa esimerkiksi ylimääräisellä potkulla, lajissa nähdään paljon hylättyjä suorituksia aivan huipullakin. Osa virheistä on tahattomia, mutta suurin osa rikkeistä johtuu huippu-urheilijoiden pyrkiessä maksimaaliseen suoritukseen, jolloin joudutaan usein sääntöjen harmaalle alueelle. Lajia voikin tältä osin verrata vaikkapa kilpakävelyyn, jossa juoksuaskeleista rangaistaan.

Selkäuinti

Selkäuinti sopii hyvin kuntoiluun, sillä se rasittaa lihaksia muita uintitekniikoita vähemmän. Sekä potku, että käsiveto ovat tässä tekniikassa vapaauintia vastaavat. Ne vain tehdään toisinpäin. Alkuveto lähtee liikkeelle käden rikkoessa veden pinnan pikkurilli edellä, jonka jälkeen käsi viedään voimakkaasti kohti pohjaa. Samalla vartaloa kierretään kyljelleen, jotta vetoon saadaan pituutta ja voima siirtyy optimaalisesti liikkeestä veteen. Lopputyöntö tehdään viemällä käsi koukussa vartalon viereen, jonka jälkeen suoritetaan vedonpalautus käden suoristuessa pään yli eteen. Katseen tulee pysyä kohti taivasta.

Perhosuinnin tapaan selkäuinnissa oikean uintirytmin ylläpitäminen on olennaista. Aloittelijalle haastavinta voi olla vartalon riittävä kiertäminen kyljelleen vedon aikana. Toinen yleinen virhe on takapuolen putoaminen liian syvälle pinnan alle, samalla kun polvet rikkovat veden pinnan. Tehokkaassa selkäuintiliikkeessä lantion tulisi viistää lähellä pintaa vain varpaiden rikkoessa sen joka potkulla.

Vinkkejä selkäuintiin

  • Potkun tarkoitus on antaa vauhtia ja ylläpitää tasapainoa.
  • Jalkojen tulee pysyä uintiliikkeen aikana suorana.
  • Sekä kädet, että jalat liikkuvat vuorotahtiin.
  • Vartalo kiertyy luontevasti, kun antaa sen myötäillä olkapään ja käden liikettä.
  • Hengityksen rytmillä on muita uintityylejä vähemmän merkitystä, mutta sen voi tahdittaa esimerkiksi vedon alun tai lopun kanssa.
  • Jos vedentulo korviin haittaa, voi käyttää vedenkestäviä korvatulppia.